On minulla kyllä ihana salainen ystävä, kaksikin. Mutta on minulla kyllä ihania sukulaisiakin :) Toinen paketti nimittäin oli apulaiselta. En tiedä edes mitä kaikkea siinä paketissa olikaan. Neitokainen nimittäin soitti minulle töihin ja kysyi saako minun paketteja avata vaikka en ole kotona ;) Lupasin että mummun lähettämän paketin saavat avata. Pöydällä oli lankakerät ja lehdet, kaipa ne olivat minulle. Valkoista Woolia saapui virkkausjuttuun ja lukemista runsaasti. Kun minä sitä yhtä lapasta olen koittanut ahkeroida, niin apulainen tekaisi tuosta vain lapaset ja sukat ystäväni pikkutytölle.

Vaaleanpunaista pikkuneidille.

Tilkkukirjoja, Novitan ekstra ja tilkkulehti. Tilkkulehteä selasin kesälomalla kummitädin luona ja mieleen jäi tämä talon muotoinen lokerikko. (kuvassa se lokerikko on seinällä)

Kyselin kummitädiltä lokerikon ohjetta, niin sainkin koko lehden. Kiitos taas kerran kummitädille!

Tilkkuystävältä saamani koirakangas menee luultavasti kuumille kiville kunhan neitokainen sen näkee aamulla. Minun lankalaatikoita penkoessa neiti etsii vaan hienoja lankoja, että voisin kuulemma kutoa villapaitoja Moonalle ja Nyytille. Ei enää puhettakaan että tarvitsisi mitään kutoa neidille itselleen, riittää kun kutoisin vaan villapukuja koirille. Tähän väliin kuva "pikkusiskoksista".

Moona ja Nyyti kuvassa. Näitä kahta onkin ikävöity monena päivänä ja kuulemma voitaisiin mennä kylään. Pitäisi myöskin käydä semmoisessa kyläpaikassa jossa saa syödä mannapuuroa sohvan päällä ja katsoa telkkaria samalla. Empä ole vielä kehdannut kertoa, että sinne kyläpaikkaan on yli tuhat kilometriä matkaa.. Ensikesään tuntuu olevan pitkä aika.