Kun sain "käsityöhuoneen" niin taisin luvata kautta kiven ja kannon etten enää ikimaailmassa raahaa lankojani olkkariin. Hah, eikai sitä nyt kukaan tosissaan uskonut :D

Näin siistiä siellä olkkarin pöydällä oli parin sairastelupäivän jälkeen. Kun kerrankin oli aikaa tehdä vaan käsitöitä.. selitykset on monet :)

Ompeluhuonekkaan ei ole kauheassa sotkussa tällä kertaa, tosin luova kaaos on pysyvää :

 

Että äiskä, kato, oon siivonnu lattialta kankaat pois :)) Nykyisin ompeluhuone toimii myöskin kouluna.

En vaan tiedä mikä on opiskelumotivaation suuruus jos tietsikan nurkalla hyppii lankakeriä.. Sen sijaan pöydällä olevat kirjat ovat ihan oikeasti koulujuttuun liittyviä. Varmaankin ensimmäinen kerta vuosiin kun on pakko lukea kivoja kirjoja ;) Tosin se lukemisen jälkeinen kirjoitushomma on vähemmän kiinnostava, mutta se itse lukeminen on aivan herkkua.

Tässä neitokaisen ompeluhuone-koulun koulukirjat. Kovin tässä tuntee itsensä kansainväliseksi kun näperretään puikkojen kanssa englanniksi, luetaan dekkaria ruotsiksi ja sitten vielä neidin kanssa opiskellaan suomea ;)) Meillä koitetaan treenailla suomeksi kirjoittamista viestilappujen muodossa. Tämän aamuinen viesti äidille oli:" SANKO NUKUA TEJÄN KANS TÄNÄN". Viesti oli varustettu muutamalla sydämellä.. :) Arvaatte varmaan että kirjoitin myöntävän vastauksen.. ja äitimäiseen tapaan loppukirjoituksen -jos siivoat ensin kirjoituspöytäsi :D